| |
TO 1.12.
Mä ihmettelin, kun Sirpa sanoi puhelimessa, ettei kaupasta saa välttämättä voita. Ja sitten illalla kuulin sattumoisin kaupassa, kun yksi mies sanoi myyjälle, ettei sitä voita ole. Tahtomattani kuulin, että pitkät pätkät puhuivat voista ja miten tulee makua leipomiseen jne.
Menin sitten illalla käymään Lidllissä ja huomasin vahingossa, että siellä oli voita. Jostain käsittämättömästä syystä mussa heräsi joku ihme piirre; ostin voipaketin.
Vain ja ainoastaan siksi, että olin kuulemani perusteella ymmärtänyt, että kaupoissa olisi nyt joku voipula
Nyt meillä on jääkaapissa paketti voita.
En vain ymmärrä, miksi. Mä en nimittäin tee sillä voilla mitään. Ostin sen vain varmuuden vuoksi.
Ennen lumi oli talven merkki. Joulu tulee ja mustaa kaikkialla. Mutta jos luonto ja vuodenaikojen vaihtelu ei enää pidä paikkaansa, niin jotain pysyvää ja varmaa on; Erja piparit.
Kiitoksia jälleen kerran maistuvista joulupipareista!
LA 3.12.
Itsenäisyysjuhlan ja syksyn yo-juhlan kikapoot taas kerran tanssittu. Juhlavaa ja mukavaa - vaikkei mulla lantio liikukaan, niin yritin olla kollegoiden ja oppilaiden tanssiriemussa mukana.
Kiitos paljon onnitteluista. Iso yllätyshän se oli. Mutta toki mukava sellainen.
SU 4.12.
Mä luulin, että tässä kisassa mitataan kilpailijan taitoa ja osaamista - ei opettajan. Ehkä mä en ymmärrä tanssista mitään, mutta esteettinen silmäni sanoo, että Jarpin tansseissa liikkuminen ja näyttävyys oli enemmän opettajan varassa. Kun taas Viivin numeroissa oppilasta ei välillä opettajasta erottanut. Ja Viivin ja Matin tansseissa oli vahva tunnelataus.Kun kyse estraditaiteesta, tunteen on tultava rampin yli katsojan sisimpään. Siinä mittari esityksen onnistumisen arvioimiseksi.
Tuomareiden tähän asti asiallinen linja oli tänä iltana pelkkä muisto menneisyydestä. Enää ei tuntunut olevan millään väliä. Kaikki kävi mennen tullen ja kymppiä satoi sen minkä ehti. Viivin ja Jarpin välillä oli selkeä osaamisen tasoero, mutta alan ammattilaiset eivät olleet näkevinään mitään eroa. Tuli olo, että koko ohjelma onkin enempi tai vähempi katsojan linssiin sahaamista, pientä huijausta. Muuten mukava ohjelma lässähti täysin finaalin outoon tuomarointipeliin. Oliko tuottaja pistänyt tuomareille etukäteen valmiit pisteet vai miten tämä on selitettävissä? Jo se, että tuomaripisteissä Viivi jäi pisteen päähän Jarpista, oli täysin käsittämätöntä.
Tai oliko tuomareilta täysin jo motivaatio poissa. Luulisin, että viikon takainen oli kuitenkin aikamoinen maton vetäminen ammattilaisten alta pois, kun yleisö äänesti Jarpin ohi Janin. Eihän siitä mielestäni mihkään pääse, että Jani Toivola kyllä osaa.
Vennamolaisia lainatakseni: - Kyllä kansa tietää.... - jos yleisöäänten tulos olisi ollut toista, niin meidän perheen televisio olisi nyt tuolla Ahlmanin pellonlaidassa elukoitten ilona.
Niin - ja kyseessähän on vain viihdeohjelma ja tv-ohjelmat ovat kyllä yleensä käsikirjoitettuja. Sen tiedän kokemuksesta. En tiedä, kuinka pitkälle tämän ohjelmaformaatin käsikirjoituksessa voi mennä, mutta sitäkin jo mietin tuomarilausuntoja kuunnellessani, että ohoh ja voi, voi...
Mutta on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin Tanssii tähtien kanssa. Esimerkiksi uimahalli, makkarakeitto, facebook, hyvät talavirenkaat.
TI 6.12.
Saimme valkoisia ruusuja. Mikä voi olla sen kauniimpi kukka tähän vuodenaikaan. Ja mulle se tuo yhden pienen yksityiskohdan mieleen lapsuudesta; kotimaisen elokuvan Valkoiset ruusut. Sitä kahtelin kirran päiväsalissa leikkausta edeltävänä iltana, kun jännitti ja pelotti seuraavan päivän leikkaus. Helena Karan tähdittämä elokuva jäi mulle ikuisesti mieleen.
Kelpaa katsella kynttilänvalon lämmössä valkoisia ruusuja ja nauttia itsenäisyyspäivän rauhallisesta ja juhlavasta tunnelmasta.
PE 9.12.
Hyvää Annan päivää!
Tässä alan pikkuhiljaa lopetella päivän töitä ja lähteä kotia kohti. Johan tuo kellokin lähenee iltakymmentä.
Tänään sitä sitten tuli luntakin. Ja kunnon tuuli, huh....outoa tämä talaven tuntu, kunei ole tämmöiseen tottunut. Ollut niiiin piiiiitkä syksy.
Tänään oli mielenkiintoinen päivä. Heti kello 8 aloitimme kokouksen, jossa käsittelimme kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaupunginjohtajan ja talousjohtajan lisäksi paikalla olivat valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä hallituksen puheenjohtaja. Virkamiehistä lisäksi apulaiskaupunginjohtaja.
Sieltä kiidin töihin. Mulla alkoi opetus tänään vasta kello 10. Töissä oli jälleen mukavaa. Oppilaat ovat mukavia ja kollegat vähintään yhtä mukavia. Mulla on ihana työpaikka.
Tösitä kiidin takaisin kaupungintalolle, jossa oli sosiaali- ja terveyslautakunnan iltakoulu klo 14 alkaen. Kaupunginjohtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja esittelivät kaupungin palvelustrategialuonnosta, johon lautakunta antoi evästyksensä. Lautakuntani otti jälleen hyvin kantaa ja oli keskusteleva ja antoi näkemuksiä ja evästyksiä strategiatyöhön.
Iltakoulun jälkeen vedin suoraan päälle saman lautakunnan kokouksen, mikä meni hyvin jouhevasti. Jäi jopa tunti omaa aikaa ennen klo 18 alkanutta valtuustoryhmän kokousta, jossa katsastimme ryhmämme kantoja ensi maanantain talousarviokokousta varten. Tutustuimme ennen ryhmäkokousta perhehoitomalliin, mistä jäi oikein hyvä jälkimaku. Se vaikuttaa hyvin inhimilliseltä ja kustannustehokkaalta vanhustyön hoitomallilta. Aion viedä lautakuntanikin tutustumaan kyseiseen toimintaan.
Kaikki kokoukset menivät tänään rakentavassa ja hyvässä hengessä. Oli aktiivinen ote, tekemisen meininki.
Pojan kanssa ollut mukavaa. Olemme jutelleet, vitsailleet, nauraneet.
Ja odottaahan mua kotosalla oma rakas. On mukava tunne, kun tietää, että aamuin illoin odotetaan. Aamulla semmoinen olo, kun menee töihin, että kyllä ne siellä mua tarvitsevat. Ja töitten jälkeen, kun menee kotiin, on vahva tunne, että minua odotetaan. Nämä ovat yksinkertaisia, mutta kovin hienoja ja tärkeitä asioita.
Sietää siis olla Luojalleen kiitollinen siitä, että niin paljon asioita elämässä on kuitenkin hyvin.
MA 12.12.
Mulla on nyt kaksi asiaa: Viinikan kirkko ja kastike.
Kyllä Viinikan kirkko on komea. Yksinkertaisuudessaan tyylikäs ja juhlava. Ja etenkin se sisäpiha.
Olimme laulamassa siellä kauneimpia joululauluja illalla. Minä lauloin ihan hiljaa. Anja sanoo, että on vaikea laulaa, jos mä laulan vieressä liian kovaa. Ymmärrän.
En ole pitkään aikaan syönyt niin kodikkaasti hyvää kuin eilen. Anja teki jauhelihakastiketta. Se oli aivan valtavan hyvää. Tuli ihan lapsuus mieleen.
Kyllä jauhelihakastike ja perunat on hyvä ruoka. Ja edullinen. Minulle parhaita mausteita ruuassa on juuri edullisuus. Ja myös yksinkertaisuus.
KE 14.12.
Kiitos, abit! Oli loistava kahvitarjoilu ja maittava puuro. Ja oivallinen puurojuhla, jonka eteen oli nähty hurjasti vaivaa. Ja mikä draaman taju! Oli mukava ilta, viihdyin, kodikas tunnelma ja jäi hyvä jälkimaku.
Erityiskiitos Rekolle mainiosta tyypittelystä.
SU 18.12.
Vakavasti sairaan Vaclav Havelin kuolema ei ollut yllätys. Eikä kuoleman saama mediahuomio.
Havel on yksi merkittävimmistä 1900-luvun poliitikoista. Ylipäätään vahvasti keskieurooppalaisen Tsekkoslovakian merkitys ja vaiheet 1900-luvun historiassa ovat hyvin suuret. Mietti sitten talouden suotuisaa kehitystä maailmansotien välisenä aikana tai Tomas Masarykin demokratiakehitystä, sudeettialueen miehitystä ja toisen maailmansodan tapahtumia, Tsekkoslovakian tietä 1948, Prahan kevättä 1968 ja vihdoin samettivallankumousta 1989 ja Vaclav Havelin merkitystä siinä.
Olen YLE-veron kannalla. Niin kauan kuin Yleisradiolla on julkisen palvelun periaate ja siihen liittyen myös tietty kotimaisuusastevaatimus mm. tv:n puolella, se on katsottava yleishyödylliseksi, kaikille palveluja tuottavaksi yhtiöksi. Sen rahoitus ei perustu mainontaan. Ja YLE:n palvelut ovat kaikkien saatavilla. Eri asia, haluaako niitä palveluja käyttää.
Enkä sano tätä vain entisenä yleläisenä, vaan laadukkaan uutis- ja ohjelmatoiminnan kuluttajana.
<< Takaisin arkistoon
|
|
