| |
SU 1.6.
Hello, here´s Britain and my voice becomes from Lancaster.
Yllättävän hyvä alkukesän keli täällä Lancasterissä, jopa niinkuin lämmin. Tulimme kollegoiden kanssa parin päivän työmatkalle ja illalla jo heti tiukka puristus, kun menemme yhden paikallisen opettajan kotiin illalliselle. Sinällään mukavaa nähdä brittikoti ja kokea britti-illallinen, mutta small talk tällä meikäläisen kielitaidolla, voi voi. Jännittää. Onneksi kollegat täysin sujuvia kielitaidon suhteen, joten heissä tukeni ja turvani.
Täällä muuten onkin yksi Finnairin kone jumissa. Ihmettelin aamulla Manchesterin lentokentällä, kun rullattiin kohti porttia, kun yksinäinen Finnairin kone seisoi siellä keskellä kemää. Koneesta poistuessani huomasin, että kyydissämme tuli kaksi mekaanikkoa ja sitten luinkin netistä, että kone oli edelllisiltana jäänyt Manchesterin kentälle teknisen vian takia ja matkustajat oli jätetty yöksi kaupunkiin.
Tämä selittääkin sen, miksi tulimme aamulla Flyben operoiman Embraer-lennon sijaan Finnairin Airbus 320-koneella. Piti olla sen verran iso kone, että siihen mahtuivat paluukyytiin myös yöksi Manchesteriin konerikon takia jääneet matkustajat.
MA 2.6.
Elämäni ankarimpia tilanteita. Aamulla menimme Royal Grammar Schooliin ja olin pistänyt solmion, kauluspaidan, suorat housut, pikkutakin - kuten neuvo kuului. Onhan tässä noin tuhannen oppilaan poikakoulussa oppilaillain pukupakko ja näköjään kaikilla miesopettajilla puvut tai sitten pikkutakki ja suorat housut -yhdistelmä. Tarkoitus, että seuraamme aamulla pari oppituntia, sitten tapaamme rehtorin ja sen jälkeen siirrymme Cumbrian yliopistoon keskustelemaan opettajakoulutuksesta ja katsomme mahdollisuutta jälleen yhteistyöhön eli jos meiltä voisi lähteä opetusharjoittelijoita laajentavaan harjoitukseen britteihin kuten aiemmin on kuulemma ollut.
Olin sopinut kollegoiden kanssa, että yksin en jää, mutta niin vain kävi, että minut pistettiin järjestäjien toimesta ihan yksin seuraamaan hissan tuntia. Mikäs siinä, kun se olisikin ollut vain passiivista observointia luokan perällä.
Sain erittäin kohteliaan ja lämpimän vastaanoton ja yritin pysyä kärryillä tunnin aiheessa eli Hitlerin valtaannousussa ja II maailmansodan rakentelussa.
Mutta sitten tuli se elämäni yksi kovimmista hetkistä. Täysin valmistautumatta ja odottamatta jouduinkin vastaamaan oppilaiden kysymyksiin. Eikä ollut tulkkiapua ja -turvaa, vaan jotenkin piti kasvonsa säilyttää. Jouduin tulikokeeseen aiheesta Suomen ja Saksan suhteen II maailmansodan aikana.
Huh...kerroin mitä osasin ja muistutin mm. miten Suomi ja Iso-Britannia olivat myös sodassa - mutta vain teoriassa ja mitä ilmeisimmin Stalinin tahdon vuoksi. Kerroin sodan asetelmista eli Suomihan kävi noina maailmansotavuosina peräti kolme sotaa. Tuntui, että ainakin Lapin sota oli brittioppilaille uutta. Ja muistutin edelleen, että Suomi ja Iso-Britannia olviat ainoat maailmansodassa olleet eurooppalaisvaltiot, joita ei miehitetty. Lopuksi muistutin mm. että yhteinen maarajamme Venäjän kanssa on myös "teidän rajanne" eli osana Euroopan unionia brittien syytä muistaa, että Suomen ja Venäjän raja on myös Euroopan unionin ja Venäjän raja.
Mutta sen sanon, että helppoja hetkiä nuo eivät olleet.
Eikä se tuska vielä siihen oppituntiin päättynyt. Sitten tuli small talkin aika opettajainhuoneessa. Kysymyksiä tuli ja en ymmärtänyt, mitä kukin minulta kysyi. Aina vastasin, mutten ilmeisesti koskaan siihen, mitä kysyttiin.
TI 3.6.
Mielenkiintoinen ja mukava päivä Lake Districtillä. Ajelimme pitkin maaseutua ja näimme niin järviä kuin mertakin. Aurinko pisti kaiken kimaltamaan. Ylängön puuttomat nummet lampaineen oli elämys. Samoin vihreät lehmilaitumet. Brittimaaseutu on juuri sitä, mitä television kautta olen nähnyt: loputonta Emmerdalea.
TO 6.6.
It´s D-Day! Normandiassa valtiojohtajat ovat kokoontuneet muistelemaan 70 vuotta sitten alkanutta Normandian maihinnousua. Sotahistoriamme massiivista tapahtumaa, joka osaltaan johti II MS:n päätymiseen. On muistettava kuitenkin, että maihinnousu ei ollut helppo operaatio ja kului lähes vuosi Normandian operaation alkamisesta, ennen kuin Saksa antautui. Merkittävä osansa oli myös NL:n puna-armeijalla, joka tuli idästä ja seuraukset tiedämmekin....noin 40 vuotta kylmää sotaa.
Näinä päivinä on syytä muistella myös 70 vuotta sitten alkanutta NL:n massiivista suurhyökkäystä Suomea vastaan. Suomen saamat torjuntavoitot eli Tali-Ihantalan taistelut ovat muuteen kaikkein suurimpia II MS:n taisteluita ylipäätään. Jostain muistan lukeneeni, vaikken nyt tätä kirjoittaessa juuri lähdettä muistakaan, että Tali-Ihantala on kokoluokaltaan samaa suuruusluokkaa kuin El Alamein taistelu, joka oli ensimmäinen merkittävä akselivaltojen tappio ja liittoutuneiden voitto II maailmansodan historiassa.
Normandiasta Pirkkalaan...on se kätevä tuo liittymälento Tampere-Pirkkalasta. Jos lähdet aamulla jonnekin, niin ota ihmeessä tuo aamulento Tampereelta. Sehän lähtee 6.15 ja ehdit hyvin aamun lähteviin vuoroihin ja vastaavasti jos iltalennolla palaat, niin viimeinen vuoro Tampereelle lähtee 23.40.
Ei tarvitse jyskyttää kolmostietä, vaan tulet noin 20 minuutin lentoajassa suoraan Hki-Vantaalle. Lähtöselvityksetn, baggage dropin ja turvatarkastuksen teet vain täällä Tampereen päässä jonottamatta. Hki-Vantaalla olet täysin vapaa näistä jonoista. Hintaa toisin lentolipun hintaan tulee, mutta maksaa se kyyti paunulaisellakin, jos bussilla menet Hesaan. Oman auton käytöstä puhumattakaan. Jo yksin parkkimaksut maksavat turhan paljon.
LA 8.6.
Tässä joutessani kuuntelen radiota, josta tulee jälleen pelkkää asiaa. Historian ääniä -ohjelmassa kerrotaan suomalaisesta tupakkavalistuksesta ja sen merkityksestä ja hyvistä aikaansaannoksista. Asia on erittäin tärkeä ja jatkuvasti esilläpitämisen arvoinen. Taistelu tupakointia ja sen aiheuttamia kansanterveyden ja kansantalouden haittoja vastaan on ehdottoman tärkeätä ja välttämätöntä. Kyse ei ole vain yksikön omasta asiasta, valinnanvapaudesta tai jokamiehenoikeudesta, koska me kaikki yhdessä maksamme tuon "valinnanvapauden" haitat. Ja ne haitat ovat jo euromääräisesti mitattuna ihan suunnattoman suuret.
Pisti tuossa silmääni IS:n sivuilta, miten Uruguayn vaatimattomuudestaan tunnetuksi tullut presidentti Jose "Pepe", entinen tupakoitsija, ohjeisti sauhuttelijana tunnettua presidentti Barack Obamaa tupakoinnin vaaroista Valkoisessa talossa 12. toukokuuta.
Tuohon IS:n uutiseen sisältyy yksi pelottava tupakointiin liittyvä propagandasana ja se on "sauhuttelija". Juuri näillä sanoilla luodaan harmitonta mielikuvaa. Tappavasta myrkystä saadaan kuulostamaan jotenkin harmiton pikku nautinto, kun puhutaan sauhuttelusta, tupruttelusta, pienistä savuista, yksistä sauhuista jne....miksi ei sitten puhuta siten, miten asia on: mahtavasta määrästä erilaisia myrkkyjä, joilla lisätään moninkertaisesti mm. erilaisten syöpäsairauksien riskiä. Kyse kun ei ole mistään harmittomasta "sauhuttelusta" vaan pitkällisestä myrkyttämällä tapahtuvasta itsemurhasta.
PE 13.6.
Miten mukavaa, kotoista ja sydäntä lämmittävää on ajella Jyväskylään. Tuttua tietä, tuttuja maisemia. Onhan tuo tie, nuo maisemat, Jyväskylän kaupunkialue kuitenkin yksi iso osa 51-vuotisesta taipaleestani. Muistan niin sen vanhan teatteritalon kuin tavaratalo Tyynelän tai kun linja-autoasema oli vielä siellä vanhalla paikallaan ja rautatieasemaa koristi se vanha puurakennus ennen Matkakeskuksen aikaa.
En ole Jyväskylässä asunut, enkä siellä opiskellut, mutta muutoin paljon käynyt teatterissa, konserteissa, kaupoilla, kokouksissa, poliitiikan takia, teatterissakin iltanäyttelijänä, lasten tiimoilta keskussairaalassa, keikoilla, isää kahtomassa sädesairaalassa, lukuisissa harjoituksissa jne.
Tänään kävimme kyläilemässä. Ja oli niin mukava ja onnistunut päivä. Oli kaksikin kyläpaikkaa. Miten mukava oli pitkästä aikaa nähdä ja jutella.
Miten tämä aika voi mennä näin, ettei jaksa, ehdi ja saa aikaiseksi useammin käydä tutuilla.>Onneksi ilona nyt jalkapallon MM-kisat. Braslia-Kroatia -ottelu oli tavattoman mielenkiintoinen ja tänään ehdimme kotiin niin, että pääsimme näkemään tuon päättyneen Espanja-Hollanti -ottelun. Mikä yllätys!
KE 18.6.
Kieltämättä tämä kosteus ja koleus vetää myös mielen matalaksi. Alkukesästä sain suhteellisen reippasti tehtyä kotohommia kuten pistimme pihaa kuntoon, maalailin ikkunapokia, aitaa jne.
Nyt menee päivät sisällä radiota kuunnellessa. Onneksi tulee hyvää ohjelmaa. Nyt kuuntelen juuri mielenkiintoista radio-ohjelmaa maasta, jossa on käytännössä yhden miehen (pääministerin) hallitus ja maasta on tullut pelon imperiumi ja poliisivaltio.
Ja iltailona jalkapalloa - hurjan hyvä maalivahti Meksikolla. Olisin suonut isäntämaalle sen yhden maalin edes. Ihan Brasilian kansan takia.
TI 24.6.
Olen löytänyt jälleen - pitkästä aikaa - keskittymiskykyä. Mikä on aivan ihanaa!
Olen voinut lukea kirjoja. Ehkä tässä auttanut tämä kelikin, mikä on ollut hirveintä minun elinaikanani. Niin odotin valoisaa, vihreää alkukesää, mutta kun joutuu illalla valojakin pitämään, että näkisi ja kun lämpötila ulkona välillä + 2 - + 4 niin ei tässä naurata. Ei todellakaan. Olenhan valon ja lämmön lapsi ja käperryn nyt sieluni hämärään igluun.
Keli ei anna paljoa mitään mahdollisuuksia muuhun kuin sisälläoloon ja kun muuhun jo väsyy, niin sitten lukemaan.
Ensin luin Eugen Rugen Vähenevän valon ajan. Mikä loistava kuvaus DDR:n historiasta, totalitarismin uhmasta, kommunismin perikadosta ja entisen Neuvostoliiton hurjasta vallasta lähes puoleen nykyistä Eurooppaa. Useamman sukupolven näkökulmasta kerrottu proosa vei mukanaan. Toki lukijaa auttaa paljon, jos on jotain kontaktia entiseen Itä-Saksaan ja poliittisen historian tuntemusta.
Siksipä jäi kaihertamaan juoni, kun viimeiset päiväykset kirjassa olivat 1.10.1989.....
Kirijailija on kovin ilkikurinen. Päästää lähes maaliin, mutta ei kuitenkaan. Pihtaa ja pihtaa, härnää ja härnää.
Kirjahan keskittyy DDR:n aikaan, joten muurin murtuminen ja Saksojen yhdistyminen eivät kirjassa näy eivätkä kuulu kuin jotenkin postuumisti päähenkilön kautta.
Eilen luin Aki Ollikaisen Nälkävuoden. Hyytävää kuvausta Euroopan historian rankimmista nälkävuosista, mitä tähän mennessä rauhaan aikaan asti on ollut.En ihmettele esikoiskirjan aikanaan saamaa huomiota.
Nyt luen, millaista oli Laila Kinnusen - ihailemani taiteilijan - elämä.
LA 28.6.
Se on sitten sata vuotta Sarajevosta.
Edelleenkin historiantutkimus tutkii, miksi ensimmäinen maailmansota alkoi. Tuo maailmanhistorian ensimmäinen totaalinen sota ei ole syntyhistorialtaan niin yksiselitteinen kuin voittajat Versailles´n konferenssissa päättivät. Siellähän yksiselitteinen päätös oli, että Saksa olisi sotaan yksin syyllinen. Mutta näin yksinkertaista tuo ei ollut.
Gavrilo Principin ideana ei ollut aloittaa maailmansotaa vaan luoda etelän johtama itsenäinen valtio. Hänellä oli unelma, mikä myöhemmin toteutui: serbijohtoinen Jugoslavia.
Niin kova vääntö kuitenkin oli tuon uuden valtion perustamiseksi sodan jälkeen, ettei edes valtion nimetsä meinattu päästä sopuun. Lopulta perustettiin "Etelä-Slaavia" (jug=etelä, serbokroatiaa ymmärtääkseni)
Gavrilo Princip ei itse linnasta käsin tuosta unelmastaan päässyt nauttimaan. Ja sitäpaitsi tuo unelma romahti palasiksi Titon kuoltua Jugoslavian hajoamissodissa 90-luvun alussa kuten tiedämme.
SU 29.6.
Tämä keli ei ole enää todellista. Tämä on kuin suuri painajainen, jotain semmoista, mitä Suomi ja suomalaiset eivät ole ansainneet.
Jälleen valtavan kova tuuli, lämpötila ainakin meillä + 9 ja vettä tulee! Ei, ei ja ei! Ja ennusteen mukaan huomenna, ylihuomenna, sen jälkeen ja sen jälkeen etc. jne. etc säätila jatkuu samanlaisena.Tämä on iso katastrofi, joka saa minut täysin masentumaan. Enkä liene ainoa säätiladepressiotapaus tässä maassa. Edes keskikesän valo ei pääse oikeuksiinsa, kun on niin massiivinen pilviverho. Ja mitä tämä merkitsee kesäteattereille, terasseille, kesäkahviloille, kesätapahtumille, jäätelökioskeille jne.
Onneksi on tuota jalkapalloa, niin on jotain ajankulua. Eilinen Brasilia-Chile oli kyllä dramaattinen juttu. Keski ja kesti ja jännitys piti ihan loppuun asti.
Ja miten hienoa oli sen jälkeen katsoa James Rodriguezin hienoa työtä - kuin taidetta!
<< Takaisin arkistoon
|
|
