| |
TI 8.3.
Mitä tämä maailma olisi ilman naisia? Kuiva paikka. Ei mitään todella mielenkiintoista. Kaikki olisi harmaata. Kaikki olisi tasapaksua.
Nainen haluaa kuulla miehen mielipiteen sisustamisessa, kumman huivin ottaisi, mitä ruokaa laittaisi....mitä miehen mielipide lopulta painaa. Miesten tehtävä on tulla kuulluksi, ideana se, että olemma tarvittaessa taustalla, aina tukena. Isot päätökset tekee aina nainen.
Kaiken takana on nainen. Myös edessä ja sivulla.Onneksi.
Nainen on lähempänä luontoa kuin mies, osa luomakunnan kaikkeutta. Tätä terottii Kuuskosken Martti ja allekirjoitan hänen näkemyksensä. Nainen on pehmeä, hellä, hyväntuoksuinen, ymmärtävä, esteettinen elämys. On siis perusteltua, että vietämme naistenpäivää.
Ja saanhan olla etuoikeutettu, että minulla on Nainen, josta muut saavat olla kateellisia.
Ei tässä ihmeempää, en ole ehtinyt blogia kirjoittamaan, kun ollut pientä keväistä pesänrakennuspuuhaa.
Espoossa käytiin. Tosin täysin vahingossa, koska sinne ei pitänyt mennä, vaan ajoin harhaan.
TO 17.3.
Jälleen kerran voimme kysyä, loiko Jumala pahuuden? Ja mitä voimme vastata? Tiedämme vain, että onnettomuuksia, pahuutta, sotia, väkivaltaa - kaikkea ikävää on, on ollut ja tulee olemaan. Silti optimismia ja kehitysuskoa ei saa hylätä. Eikä uskoakaan.
Japani selviää ja nousee. Hinta, jolla seuraava nousu tapahtuu, on turhan kova.
Vähättelemättä ydinturman tuhoja sanon silti, että miksi uutisoinnin kärki nyt ydinkatastorifissa ja tsunamin aihettamat tuhot sivuutettu täysin mediassa.
HS:n uutinen uusimmasta galluptuloksesta nostaa perussuomalaiset tulevien vaalien kakkoseksi jopa ohi demarien ja keskustan. Tänään koulutuskuntayhtymän lounaalla oli aiheesta puhetta ja siinä pohdittiin, onko perussuomalaisten suora ja räväkkä maahanmuuttajapolitiikka yksi syy puolueen suosion nousuun. Suomalaisten asenneilmastossa on tapahtunut selkeä muutos maahanmuuttoa kohtaan. En ole itsekään rasisti, mutten enää myöskään niin liberaali tämän asian suhteen kuin aiemmin. Yhä useamman nuoren kuulen kysyvän, miksi sotiemme veteraanien ja hyvinvointimme rakentaneiden eläkeläisten sosioekonomiset edut ovat niin niukat suhteessa maahanmuuttajien vastaaviin. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta mikä on todellista työperäistä maahanmuuttoa. Sekö, että tullaan maahan ja suomlainen yhteiskunta kotouttaa, kurssittaa, kouluttaa ja sitten katsotaan, löytyykö sitä työtä lainkaan.
Eilen oli reaali ja mm. hissa oli listalla.Kyllähän siellä oli jouheviakin kysymyksiä kuten antiikin ja keskiajan taitekohdan tunnusmerkit, 1860-luvun merkitys Suomen historiassa. Mutta kun katselin muiden aineiden kysymyksiä, huomasin tietoni synkän rajallisuuden:
Filosofiassa pohdittiin mm sitä, jos olet Hampurissa ja etsit Altonan rautatieasemaa ja taskussasi on Pariisin kartta...mikä ongelma?Fysiikassa piti tehdä kytkentäkaavio sähköankeriaan sähkösoluista. Enkä tiedä, mitä tarkoittaa afasia, partenogeneesi, haploidi....ei musta enää ylioppilasta tulisi.
Muutos on aina pelottavaa, mutta muutoksessa on valtava voima. Se on yksittäisen ihmisen atomin ytimen halkaisua ja riippuu ihmisestä itsestään, miten tämän muutoksesta aiheutuvan energian rakentaa oman ja läheistensä elämän parhaaksi. Ilman muutosta taantuu, mikä jo todistaa, että muutos on välttämätöntä. Stabiili olotila ei ole ihmisen edun mukaista pitkässä juoksussa. Keskiajalla uskottiin, että ihmiselle tyypillinen olomuoto on pyrkimys lepoon. Uuden ajan alussa jo todistettiin, että tyypillisin olotila onkin liike.
Ja kerrankin uskalsin jotain...olen siitä ylpeä!
Nämä päivät ovat kauniita - ja kovin nostalgisia. Muistelen mennyttä 18 vuoden ajanjaksoa. Miten se on hurahtanut kuin siivillä. Mitä olisin voinut tehdä toisin? Paljonkin!
Mutta eilinen tuli, oli ja meni. Nyt katse huomiseen....
KE 23.3.
Monta muuttolaatikkoa tyhjentyi tänään. Olimme ahkeria. Koti rakentuu hetki hetkeltä ja täytyy sanoa, että nättiä ja kodikasta tulee. Ja mukava katsella rauhallista maisemaa olkkarin ikkunasta. Sitä katsoessa ei uskoisi, että kaupungin ydinsyke vain kivenheiton päässä.
TO 24.3.
Välimeri-teema nyt purkissa. Kolme vuotta sitten Jyväs-Hanureitten kanssa aloitettu Välimeri-aiheinen konsertti on vihdoin levytetty. Eka levynjulkistamiskeikka oli kotoestardilla sunnuntaina Jämsässä. Tunnelma oli hyvä ja ilokseni huomasin, miten olen päässyt teeman traumaattisuuden yli ja vihdoin pystyin nauttimaan siitä, mitä lauloin. Välimeren romantiikka ei enää satu puukkona rintaan, vaan tuntuu mukavalta saada laulaa tunteen täyteisiä lurituksia kuten Core´n grato.
Jos oikein ehdin jännitykseltä huomata, niin olihan siellä paljon tuttuja katsomossa kuten Arja ja Esa, Inkeri, Osmo, Kaija, serkkuni Virpi ja Armi, Rainer, Leino....eniten tietenkin lämmitti oman rakkaan läsnäolo, mikä auttoi tunnelatauksen nostamisessa.
Jyväs-Hanurit on loistava orkesteri. Vuosien yhteistyön tuloksena on tullut hyvä ja syvä ystävyys koko orkesterin sekä erityisesti porukan puheenjohtajan Sepon kesken. Taiteellinen vastaava Matti on taas musiikillinen esikuvani. Täysin varma ja absoluuttinen muusikko, jonka kanssa on aina ilo tehdä yhteistyötä. Laskimme, että tänä vuonna tulee tasan 30 vuotta yhteistyötä. Masan ja mun musiikiyhteistyö alkoi juuri Jämsän Hiidenkirnussa Teatteri Konseuksen näytelmässä Kiri-kiri. Robert Alftanin kirjoittamassa näytelmässä näyttelin Kalle Käkeä.
Hurja kolarisuma Kuopiossa moottoritiellä. Enkä ihmettele. Kyllä tänään ollut aika poikkeuksellinen keli. Kyllähän liukasta ja pyryä ollut ennenkin, mutta tuo voimakas puuskittainen tuuli, mikä tuppasi työntämään autoa väkisin pois kaistalta. Aamulla, kun ajoin kotoa töihin, sitä ei vielä niin ollut, mutta kun päivällä käväisin palaverissa Jyväskylässä, niin johan tuuli puski. Piti kaksi käsin ratista pitää ja oikein keskittyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Heliövirta sanoo Taloussanomissa, että eniten työkykyä heikentävä seikka on tupakka. Artikkelissa pohditaan, miten jaksaa työelämässä vielä 63-vuotiaana ja sen jälkeen. Tupakan jälkeen suomalaisten työssä jaksamista stressaa ylipaino. Perässä tulevat myös liikunnan vähyys ja alkoholin liikakäyttö.
Sinällään sairasta, että täysikäisille, järkeville ihmisille pitää erikseen selittää, ettei saisi tappaa itseään ennen aikojaan hivuttamalla hitaasti kiduttaen. Miksi tupakoida, kun seurauksena on paskan haju ja maku. Miksi vetää viinaa, kun seurauksena on huono olo. Eihän ihminen halua itselleen huonoa oloa, vaan hyvän olon. Miksi syödä liikaa, kun seurauksena raskas ja painostava olo. Miksi olla liikkumatta, kun seurauksena vain väsymys ja masennus. Näitä itsestäänselvyyksiä pitää vielä erikseen sormi ojossa aikuiselle ojentaa, kun lapsikin nämä asiat ymmärtää.
Juuri eilisessä Keskisuomalaisessa oli erikoislääkäri Sinikka Krogeruksen synttärihaastattelu, josta jälleen kerran tuli tärkeätä faktatietoa tupakoinnin suurista terveyshaitoista. Krogerus toivoo, monen muun tavoin, että visio Savuton Suomi 2040 todella toteutuu.
Heliövirta puolestaan sanoo Taloussanomissa, että liikaa vouhotetaan sitä, onko rasva epäterveellistä vai ovatko hiilihydraatit epäterveellisiä. Sen sijaan pitäisi muistaa, ettei syö liikaa mitään. Kohtuus kaikessa oli muistaakseni jo Hippokrateen idea. Ja mullahan ei ole lääketieteen näkökulmaa, vaan historioitsijan näkökulma Hippokrateeseen.
En ole fanaatikko, en terveysfasisti, vaan realisti.Voihan se olla, ettei meikäläinenkään enää jaksa 20 vuoden päästä työelämässä olla, mutta toki toivon jaksavani. Enkä suinkaan ole terveyden esimerkki, vaan paljon paremmin voisi pitää itsestään ja kunnostaan huolta. Syön kevyesti ja terveesti, mutta esim. liikuntaa on aivan liian vähän.
Finnairin tulos heikkenee öljynhinnan lisäksi Japanin kriisin takia. Rähmä. Mä jostain syystä aina jaksan tykätä, että Finnairilla menisi hyvin. Onhan se tietty kansallinen ikoni ja maailman vanhimpia edelleen toimivia kansallisia lentoyhtiöitä.
Se on sitten kevät. Siitä sen tietää, että on käännytty oinaan merkkeihin. Synttäriä pukkaa edestä ja takaa. Se mulle uutta, että nykyisin 18-vuotisssynttäripäivä ei ole juhlapäivä. Se on juhlaviikko - ehkä monien viikkojen juhla.
SU 27.3.
Jostain syystä mä olin eilen pitkästä aikaa hyvin väsynyt. Väsyä tavallisen arjen uurastuksesta tyhmän stressin sijaan. Huippua. Helmeä.
Tosin lieveilmiönä eivät soineet melodiat päässä, kuten yleensä. Tuntui vahvasti, että yhtään en tänään näyttele, yritä, tulkitse. Vaan otan tuolin, istun, möllötän ja laulan läpi.
Että sitten aamulla väsytti! Olisi ollut kiva jäädä vapaapäivän viettoon. Anja keitteli hyvät kahvit ja pisti aamiaisen. Niin alkoi veteläkin mies jälleen seisoa ja aamun pirteitten lumitöitten jälkeen heräsn lopullisesti uuteen päivään. Osansa silläkin, että kerrankin ehdin ennen naapuria. Lumitöihin. Pieni, vaatimaton kilpailuvietti pitää näköjään pöpöt loitolla.
Seppo oli järjestänyt väliajalle kabinetin ja minäkin tapojeni vastaisesti lähdin edustamaan yrittäen samalla keskittyä.
Miten mukava ja rauhallinen kahvihetki. Meitä oli paikalla mukava, pieni piiri: Pauli Partanen J:kylän kaup.valt. pj ja Alpo Pohja emeritus Konservatorion harmonikansoiton lehtori. Tutut miehet, joten "edustus" oli sangen helppo homma.
Yleisön joukossa en ehtinyt taaskaan paljoa tuttuja katsastamaan, mutta Vielman Ahti oli. En ehtinyt vain juttusille.
Porukkaa oli Minnansalissa mukavasti ja homma meni hyvin. Orkesteri loisti jälleen. Ailiksen kanssa näyttämöllinen dialogi toimi. Jäi hyvät fiilikset. Ja tosi komea ruusukimppu!
Eduskuntavaalit lähestyvät. Tärkeintä on, että äänestät.
Mäkin aikanaan aloitin blogin vaalien tiimoilta. Kivaa oli - ja on edelleen.
Tosin en ymmärrä, miksi tätä blogia enää pidän.
TI 29.3.
Päivällä hertsasin ja stressasin ja tuntui, että kaikki menee päin mäntyä.
Mutta kun tulin kotiin, alkoi elämä jälleen hymyillä. Ja oli niin mukavaa, kun oli tärkeitä kahvevieraita.
Sekä lapset että puoliso muistivat, siskot, läheiset, ystävät. Kiitos kovasti.
KE 30.3.
Onneksi Jämsän äijän aukio pursusi väestä, kun ehdokasrundi rantautui tänään Jämsään valtiovarainministeri Kataisen johdolla. Ilma säteili ja tunnelma hyvä. Uskon, että oli sananvaihtoa eikä mitään lällyä hymistelyä. Erilaisille näkemyksille ja mielipiteille pitää olla sijaa.
Jostain syystä nyt ei oikein suksi luista. Korii on ilima, mutta ressi vie voimia ja lepo olisi kova sana. Mieli vähän haikea ja apea.
- Jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei niin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois....lauletaan vanhassa laulussakin ja näinhän se on. Huomenna paremmin.
<< Takaisin arkistoon
|
|
