| |
LA 4.11.
Rauhallista pyhäinpäivää. Oltiin lasten kanssa Kivipankin toimintapäivässä. Mukavaa oli. Siitä on tullut tärkeä perheiden juttu jokilaakson syksyn keskelle.
YT-lakijupakkaa en meinaa tajuta. Miksi hankaloittaa pienyrityksiä lisäämällä byrokratiaa? En ole koskaan ymmärtänyt koko YT-lain merkitystä. Itse olen yhdet potkut aikanansa saanut taloudellis-tuotannollisista syistä ja YT-menettely tuntui lähinnä pilkanteolta. Kaipa se on luotu hyvän omantunnon tuojaksi lainsäätäjille. Käytännön merkitystä sillä ei mielestäni ole.
Teija teki kanaa. Nyt syömään. Illalla hautausmaalle kynttilöitä viemään.
LA 11.11.
Kouluasiat puhuttavat - onneksi. Tarvitaanko ammatilliselle koulutukselle tosiaan 50 000 asukkan kuntapohja. Puitelakia tulkitaan jo nyt mitä moninaisemmin tavoin. Olen kuullut jo monta versiota, mitä lailla tarkoitetaan. Onko tosiaan haluttu tehdä niin tulkinnan varainen laki, että sitä voi lukea kuin Raamattua: etsiä vain omaa näkemystään tukevan näkökohdan. Koska uskon Raamattuun, haluan uskoa myös lainsäätäjään ja näin ollen on otettava tosissaan se fakta, että ammatillisen koulutuksen järjestäminen tarvitsee 50 000 asukkaan väestöpohjan.
Entä Seppolan koulun tulevaisuus - uusi koulu, vanhan remontointi vai kaksi yhtenäiskoulua, toinen Jokivarteen, toinen Vitikkalaan? Vanhan remontoinnille ei tunnu kannatusta olevan ja Seppolan koulun ja ainakin Jokivarren koulun opettajat tuntuvat olevan yhtenäiskoulumallia vastaan. Keskustelulle ei oikein jää aikaa, kun päätös Seppolan koulun tulevaisuudesta on tehtävä pian, mikä sinällään ei ole huono asia jo yksin valtionosuushakemuksen piiriin ehtimiseksi. Opettajathan eivät asiaa päätä, mutta niin suuresta ammattikunnasta on kuitenkin kyse tässä kuntataloudessa, että syytä heitä, kuten muitakin yhteistahoja, on kuulla.
Piti tänään mennä ehdokaskoulutukseen Keurusselälle, mutta nämä ison perheen ja yhden auton ongelmat...Liisalla ratsastus, Teijalla omat menonsa, Mikko vietävä softeihin, Maija mummulle siivoamaan....
SU 12.11.
Ei mulla Keurusselälläkään näin kivaa olisi ollut kuin kotona tänä aamuna....toiveitteni aamiainen vuoteeseen korttien ja laulun kera. Ja lahjaksi sain pitkät kalsarit, joita tartten ja Kanavan vuosikerran! Kyllä Teija ja lapset osaa. Ja arabialaista munakastakin oli, minä en jostain syystä osaa sitä tehdä, mutta Teija osaa.
Ensimmäistä kertaa lähdemme isänpäivänä ulos syömään, mutta täällä väliaikaiskodissa niin ahdasta, ettei mahdu oikein tekemään ateriaa emmekä mahdu syömään samassa pöydässä. Annakin soitti Lontoosta juuri ja toivotteli hyvää isänpäivää.Laiskana olen tässä löhöillyt ja sängystä nousin niin myöhään, etten kehtaa sanoa.
Järkytyin, kun huomasin eilisestä Hesarista, että Paula Etelävuori on kuollut. Vasta 53-vuotias alttolaulajatar, jonka äänestä olen pitänyt valtavasti. Niin tummaa ja syvää naisääntä ei hevin kuule ja ihan olen ihmetellyt, että Paula Etelävuori on kuitenkin pysynyt Suomessa eikä lähtenyt kansainvälisille lauluareenoille. Tampereen Oopperassa hän aikoinaan oli Naamiohuvien Ulrika ja sai hahmoon värisevää dramaattisuutta. Olin silloin nuorena opiskelijana Tampereen Oopperan kuorossa ja oli mukava seurata eri solistien laulutyötä, mistä Etelävuoren Ulrika-tulkinta on yksi mieleenpainuvimpia muistoja.
Isänpäivälounaan jälkeen menemme äänestämään. Onneksi Jämsän listoilla on nuoriakin mukana. Erityisesti heille mutta myös kaikille muille menestystä!
PE 17.11.
Minä lähden just nyt kaupungin pikkujouluihin....ja olen kiltisti! Hauskaa viikonloppua kaikille!
LA 18.11.
Unohdin sanoa, että eilen tulivat syksyn yo-tulokset. Että olemme mielissämme! Hyviä tuloksia koko koululle!
Vaalityö alkaa innostaa sitä enemmän mitä lähemmäksi vaalit tulevat. Tänä aamuna provosoiduin Laatikaisen artikkelista ja kirjoitin spontaanin vastineen. Saas nähdä, onko lehdessä. Minun mielestän kevään vaalit ovat eduskuntavaalit eivätkä pääministerivaalit, vaikka uuden perustuslain myötä syntyi kylkiäisenä vahva pääministeriys.
Illalla menemme Teijan kanssa Jyväskylään Leipurin vaimon ensi-iltaan. Odotan sitä innolla.
TO 23.11.
Jo on keli...vettä tulee...siis niin syksyä kuin vain voi olla. Rupesin illalla lukemaan toisen poliittisen pään tekstiä eli Claes Andersonin poliitikkomuistelmia. Anderson on hyvä kirjoittaja, siitä ei pääse porvarikaan muuta sanomaan. Mielenkiintoista oli lukea niitä taitamattomuuden ja avuttomuuden tuntoja, joita hän koki lainsäädäntötyön aluksi ja miten kansanedustajuuden ja sittemmin puoluejohtajan ja ministeriyden hoitaminen vei kaiken ajan.
Mielenkiintoista oli lukea myös Andersonin kokemuksia ryhmänsä taistolaistovereista. Hän käyttää termiä rechthaben henkilöistä, joilla on oikeassa olemisen pakko. Samaan ilmiöön olen törmännyt kunnallispolitiikassa. Demokratia on taitolaji ja sen toteuttamiseen ja kunnioittamiseen eivät kaikki poliitikotkaan meinaa kyetä.
Talopaketti tuli maanantaina. Nätti kuin mikäkin. Kunhan pysyisi terveenä ja jaksaisi sen kaiken maksaa mitä siitäkin laskua ja velkaa tulee. Teija on aina niin ihanan luottavainen, että kyllä tässä kaikesta selvitään. Oonneksi nämä kunnan talousnäkymät näyttävät jo vähän paremmilta, kun tasapaino-ohjelma menee oikeaan suuntaan. Edes se lohtu raha-asioihin. Maanantaina käsittelemme ensi vuoden budjettiesitystä Jämsän kaupunginhallituksessa.
SU 26.11.
Tälläkään elämänkokemuksella en tajunnut pistää piiloon eilistä Koillis-Hämettä. Siinähän oli se sivun juttu pelastetuista ja vailla kotia olevista kissoista. Teija ja Maija olivat eilen Viipurissa ja tänä aamuna näkivät lehden. Äkkiä olivat Mantaa myöten koko katras kertomassa mulle, miten hyvää vaalimainostakin mulle olisi, kun pelastettaisiin yksi koditon kissanpentu antamalla sille uusi koti! Ja arvaapas, lukija, mistä tuo koti annettaisiin...tietenkin meiltä.
Minähän olen eläinrakas, mutta kun meillä nyt 70 neliötä kerrostalossa ja seitsemän äänekästä ihmistä, niin eiköhän se kissa olisi ajankohtaisempi sitten kesällä, kun muutetaan omaan uuteen kotiin. Mutta kysyiväthän he sitten sen lehtijutun perään iltapäivällä, että vielähän siellä kodittomia on. Mutta: kuinka hyväsydämisiä ihmisä jokilaaksossa on. Ei yhtään koditonta kissanpentua enää siinä paikassa. Kaikille oli löytynyt uusi koti jo eilen!
Meillä on ollutkin sitten kotona hijainen ilta. Lapset luulevat, että kissojen maailmanhistoria päättyi tähän.
Se meidän Boris Godunovimme....otti ja lähti, eikä vieläkään ole löytynyt. Kyllä minä koirankin ottaisin, kun Liisan ja Teijan allergia ja astma sallisi, mutta kissan ne vielä sietävät, mutta koiraa ei. Meillähän oli se ihana villakoira Tamino, jolle löytyi uusi ja hyvä koti ihan läheltä.
Anja K ja Erja L olivat illalla vähän vaaliaseita meillä hiomassa. Että oli hauskaa. Olisipa vaalien lopputuloskin yhtä hauska.
Lopuksi vähän asiaakin: Monica Groopin ja Timo Korhosen konsertti Jämsän kirkossa tänään oli valtavan lämminhenkinen ja sydämellinen. Juicen poismeno jättää ison aukon suomalaiseen laululyriikkaan.
TO 30.11.
Tänä päivänä muistoni kääntyvät aina edesmenneeseen isääni ja hänen nuoruuteensa. Isä lähti muiden mukaan viimeinen päivä marraskuuta talvisotaan. Hän kotiutui lopullisesti sitten Tali-Ihantalan ja muiden rytinöiden jälkeen syksyllä 1944. Sota jätti mieheen kovat jäljet, joita hän kantoi mukanaan aina kuolemaansa heinäkuuhun 1985 asti.
Tänään alkoi uusi jakso. Pimeimpään aikaan koulunpito on raskainta, se on uuvuttavinta myös oppilaille. Täysiä päivä tässä jaksossa meillä monella. Minullakinh 30 tuntia viikossa opetusta ja sen opetusmäärän päälle kaikki valmistelu- ja korjaustyöt, joten ei ole tekemisen puutetta.
Mutta en valita. Saan tehdä työtä, josta pidän. Vaalityöhön ei paljon aikaa jää, sillä en aio olla tuumaakaan leipätyöstäni pois ja tehdä sitä karhunpalvelusta abeille, että ottaisin virkavapaata ja jättäisin heidät yksin kohti kevään yo-kirjoituksia. Tämä on minun tärkein työni ja pyrin ottamaan siitä täyden vastuun.
<< Takaisin arkistoon
|
|
