MARRASKUU 2012
 

SU 11.11.

Nyt voin juoda nimikkomukista (ISÄ) vaikka Proseccoa tai Chiantia - lämpöiset sukat jalassa. Maistella pecorinoa ja katsella kauniita, itse tehtyjä kortteja. Ja kaikkien rakkaitten lasteni kuvaa avaimenperästä. Ja jutella puhelimessa kaukopuhelua.

On ihana asia, että on isänpäivä.

Ja vielä parempaa, että saan olla isä.

Mukava, kun sain nähdä melkein kaikki (=2/3) lapsistani.



MA 12.11.

Viikonloppu oli mukava ja meni ruokia laittaessa ja tössötellessä keittiön ja olohuoneen väliä. Välillä yritin tehdä pihatöitä ja siivotakin, mutten saa mitään näkyvää aikaiseksi. Enempi pahaa jälkeä kuin hyvää.

Eriliaisia liharuokia yritin lasten iloksi. Eilen tekemäni paahtopaisti sentään jotenkin onnistui. Suppilovahverokastike oli myös hyvää. Sitä tein perjantai-illaksikin, kun osa jälkikasvusta oli jo silloin käymässä. Tänään sitten rikoinkin sen suurimman lasitölkin, jossa oli vaivalla kuivaamiani suppilovahveroita. Talveni loni ja lohtuni, minkä turvin jaksaisi jotenkin suvivirteen asti. Roskiin menivät perk--e. Ei niitä lasinsirujen seasta mikään velho olisi enää onkinut. Olin kyllä valmis ne syömään silläkin uhalla, että syön samalla lasia, mutta tuo omalääkäri on niin tarkka.

Menen nykyisin jo seitsemäksi aamulla töihin, että ehdin tehdä paperi- ja suunnittelutöitä tunnin ennen opetuksen alkamista. En jaksa illalla enää sen enempää ja sen pitempään, mitä nyt jo teen. Tänäänkin on pitkä, pitkä päivä. Vielä työmaalla kokous klo 16 alkaen ja pitäisi olla Jämsässä jo 16.30 seuraavassa kokouksessa ja päivän sekä viikon aloituksen kruununa valtuuston kokous klo 18 alkaen.

Jo tämä maanantai lyö mut täysin maahan ja viikon loput päivät laahataankin sitten jo osittaisessa toistaitoisuudessa.



KE 14.11.

Senaatintorilla törmäsinkin herroihin Katainen ja Medjedev.

Tuli juuri mustien autojen saattue, kun tulin oppilaiden kanssa Rahamuseosta torille. Etummaisen auton takapenkillä hymyili Katainen ja jälkimmäisen auton takapenkillä Venäjän kollegansa.

Sijoitusmessujen anti oli tänään se, että paras tapa säästää ovat osakkeet. Se tuli monen asiantuntijan suusta jälleen kerran kuulluksi. Ja se onnistuu, jos on pitkän linjan osakesäästäjä. Lyhyellä aikavälillä taantumat, lamat, finanssikriisit syövät kaiken.

Kim Lindström sanoi, että keskimääräinen osaketuotto Helsingin pörssin nykymittarilla mitattuna on 60-luvulta viime vuoteen 12 %. Tämähän ei vastaa nettotulosta, sillä on huomioitava inflaatiovaikutus, joka on keskimäärin 5 % tuolla aikavälillä.

Siltikin nettotuotoksi jää 7 %.

Henri Elo paljasti, mitkä ovat olleet Suomen pörssihelmet 2000-luvulla. Vuodesta 2004 tähän hetkeen on eniten tuottoa omistajilleen tuottanut Wärtsilä. Toiseksi eniten Kone. Kolmanneksi eniten Olvi.

Viidentoista parhaan joukossa on mm. Orion, Nokan renkaat, Vacon, Sampo...

Kaiken rahan ja siihen liittyvän huuman keskellä oli kaikkein mukavinta törmätä sijoitusmessuilla entiseen oppilaaseeni Jämsän lukiosta. Ja nähdä, miten hän paikkansa tässä elämässä löytänyt ja miten osaa edustaa, esitellä ja olla sujuva alansa asiantuntija.



LA 17.11.

Terveisiä jälleen Helsingistä. Lähdin suoraan töistä eilen Hesaan, sillä olin sopinut ystäväni kanssa lähteä oopperaan katsomaan Don Carlos. Kansallisoopperassa uusi tuotanto Verdin klassikosta. Don Carlos pitää sisällään valtavasti kaunista musiikkia, vaikkei ole ehkä kokonaisuutena niin ehjä ja keskittynyt ooppera kuin mielestäni on Verdin Naamiohuvit.

Rankan viikon väsymys vei voimia paneutua intensiivisesti ammattilaisten tekemiseen ja sen jälkiin. Annoin vain musiikin viedä. Ja nautin.

En ollut kokonaisuuteen kuitenkaan täysin tyytyväinen. Ei herättänyt semmoista hehkua ja suuria tunteita, vaikka kaikki palaset tuntuivat kolahtavan kohdalleen. Mutta jokin tekemisen riemun ja ilon puuttuminen mua vaivasi.

Tai sitten riemu ja ilo puuttuivat täysin minusta, mikä on hyvin todennäköinen vaihtoehto.

Oli mukava nähdä pari tuttua lavalla ja nauttia heidän hyvästä, ammattitaitoisesta osaamisestaan.

Don Carlos meni Tampereen Oopperassa pari vuotta sitten ja olin pitkästä aikaa mukana kuorossa. Tuttuja juttuja palautui mieleen seuratessani eilistä esitystä.

Ja tänään. Kun tulin junalla Hesasta. Näin itseni jostain junan peilistä. Kai vessan peilistä. Sieltä katsoi hyvin väsynyt mies.



SU 18.11.

Ollut todella vilkas viikko. Heti maanantai pisti asioita uusiksi, kun Mänttä-Vilppulan valtuusto yllättäen päätti äänestää soteyhteistyön nurin. Olen sitä mieltä, että maanantaisella päätöksellään mänttäläiset alasajavat ja tappavat oman sairaalansa. Miten 11 000 asukkaan väestöpohjalla pystyttäisiin pitämään yllä ja rahoittamaan oma aluesairaala? Aivan mahdoton yhtälö.

Avoimia kysymyksiä on monta ja ne pitää ratkaista varsin nopeasti. Esimerkiksi potilastietojärjestelmät Mäntältä puuttuvat ja niiden luonti ei todellakan ole päivän tai parin juttu. Ja maksua tulee arviolta satoja tuhansia euroja.Mänttä joutuu maksamaan myös Jämsälle, sllä aikanaan tehdyn sopimuksen mukaan Mänttä-Vilppula maksaa Jämsälle tehdystä suunnittelu- ja valmistelutyöstä tässä tilanteessa, kun Jämsä onkin tehnyt suunnittelun ja valmistelun täysin turhaan.

Perjantaina juna oli ihan tupaten täynnä ja seisoin koko matkan Hesaan. Oopperaan kerkesin ja otin ennen esitystä lasillinen valkoviiniä. Pyysin vain valkoviinilasin ja sain sen. Ja se maksoi 14 euroa. En ole eläissäni niin kallista viinipulloakaan ostanut. Enkä osta.

Väliajalla halusin vettä ja jonotin aikani ja ostin vesipullon, joka maksoi 4 euroa. Kun vesipulloineni käännyin, huomasin vesipisteen, josta sai ilmaiseksi juomavettä.

Eilen menin kauppaan ja piti tuoda kahvia, jugurttia, vessapaperia ja leipää.

Vain leivänosto onnistui. Jugurtti olikin väärää, vessapaperin sijaan toin talouspaperia ja kahvin unohdin tyystin.

Lähdin takaisin kauppaan ja toinkin vahingossa pannujauhatusta.

Mukavaa, kun tämä leuto keli jatkuu. Tänään vien nuo loput pöllit talviteloille. Pihasta kaadettiin kaksi isohkoa koivua ja on ollut jäljissä siivoamista. Ehdin vielä istuttamaan loput krookuksen sipulit maahan.Runkoruusuja pidän vielä pihalla, sillä tykkäävät hapekkaasta, kosteastä säästä ja ruusu viihtyy viileässäkin. Täytyy talveksi nostaa sitten pimeään varastoon.

<< Takaisin arkistoon
| Etusivu | Janne - kuka? | Janne - miksi? | Valokuvia | Blogi | Faktat | Tukilista | Palaute |