| |
KE 1.11.
En jatka enää akateemisia muisteluita, mutta akateemisia tuulahduksia edelleenkin. Tässä katselen hotelli Annan ikkunasta hämärtynyttä Helsinkiä. Ihan tuossa kulman takana Ratakadulla on Helsingin normaalilyseo, joka on rakennuksena hieno ja vanha - mutta ei välttämättä käytännöllisin nykiysen OPS:n mukaiselle koulunpidolle ja opettajakoulutukselle. Mutta aina on mukavaa, kun pääsee vieraaksi Helsingin Norssiin.
Kaksipäiväisen seminaarin iltaohjelmani on ollut valittua yksinäisyyttä. Äänen kanssa ongelmia edelleenkin, joten sosiaalisen seuraan minusta e ole. Ole mukavaa ja haikeaa kävellä tuttuja katuja Punavuoressa, Eiran kulmilla ja takaisin päin rautatieasemalle, jossa tein lenkin ja Yrjönkatua ja Lilla teaternin ja hotelli Tornin ohi taas takaisin kohti Ratakatua.
Onhan mullla paljon muistoja Helsingistä. Asuinkin täällä vuoden. Juuri silloin, kun metro aloitti toimintansa ja tutuksihan tuo tuli, kun asuin Itä-Helsingissä Laajasalossa.
Sittemmin lukuisat opintoretket lukiolaisten kanssa milloin sijoitusmessuille, milloin eduskuntaan, milloin Ateneumiin ja milloin teatteriin. Se vähäinen vapaa-aika oli mukavaa kuljeskella tässä ihan Hesan ytimessä ja katsella komeita vanhoja taloja ja pienten putiikkien näyteikkunoita.
LA 4.11.
Pyhäinpäivän merkitys kasvaa minulla vuosi vuodelta yhä suuremmaksi. Haluaisin rauhoittua ja hiljentyä ja viettää aikaa mahdollisimman paljon yksin tänä päivänä. Se ei toki ole aina ihan mahdolllista.
ikävä kyllä en päässyt tänään käymään rakkaitteni haudoilla. Minulla on aina se tuttu kierros Jämsän vanhalla hautausmaalla. Perhehaudasta sen aloitan. Ja sinne sen päätän.
SU 19.11.
Kylläpäs on muuttunut tämä Hki-Vantaan passintakainen puoli. En ole täällä ollut liki kymmeneen vuoteen. Nyt odotan lähtöä Lontooseen. Jännittää. Tosin lennän Gatwickin kentälle ja tuskin Lontoossa edes käynkään. Viikko menee opevaihdossa Crawleyssä ja vapaa-aika tyttäreni Annan perheen luona. Mukava päästä näkemään heidän arkeaan ja leikkimään vähän pienen Sofian kanssa. Mutta tottakai jännittää kovasti. En ole ollenkaan kansainvälinen enlkä kielitaitoinen, joten viikko englantillaisessa koulussa on kova juttu.
MA 20.11.
Eilen oli Liisan päivä - nyt Jalmarin päivä. Tärkeitä nimipäiväpäiviä kumpikin. Varsinkin, kun meitä Jalmareita on nyt jo kovin monessa polvessa!
Eka koulupäivä takana. Mielenkiintoista. Vaikutuin lukion historian kirjasta, jossa aiheena Venäjän historia. Siellä oli monta semmoista mukavaa asiaa, joita meillä ei enää ole opetettu tai ei ole oppikirjoissa.
Illalla katselin telkkarista dokumenttia, joka kertoi kuningatar Elisabethin ja prinssi Philipin tarinaa. Tuli täydet 70 vuotta heidän hääpäivästään. Ilmeisesti platinahäät täällä päin.
MA 20.11.
Kyllä on ollut jännittävä päivä. Tämän kielitaitoni kanssa niin ja näin, mutta kyllä mä jotakin sönkkäsin johtavan rehtorin Mr. Corbettin kanssa. Ihan hieno ja kiva koulu. Eroja yllättävänkin vähän verrattuna suomalaiseen kouluun. Lukion tunnilla katsoin yhtä historian kirjaa, joka oli kyllä erittäin hyvä opus. Asiaa oli ja paljon! Semmoista tietotasoa toivon Suomenkin lukiokirjoihin. Teos käsitteli Venäjän historiaa, jota oli esitelty kirjassa hyvin kattavasti.
KE 22.11.
Tänään oli mukava ilta. Anna vei minut teatterin. Menimme junalla Crawleystä Lontoon Victorian asemalle ja siitä metrolla Oxford Circusin metroasemalle. Nousimme ylös Oxford Streetille, jolla oli hieno jouluvalot. Ja paljon ihmisiä!
Eihän Lontoo taaskaan pettänyt. Amerikkalainen Pariisissa -musikaali oli hienosti miehitetty. Paitsi hyvät lauluvoimat, niin erinomaiset tanssivoimat. Esitys olikin pitkälti balettia. Aivan loistavaa!
<< Takaisin arkistoon
|
|
