| |
SU 7.9.
Muistan sen syyskuun 7. päivän aamun 25 vuotta sitten. Olin suorittamassa opetusharjoittelua Tampereen Norssissa. Koti silloin Nelihovissa ja vielä kämppä Tampereella Rautatienkadulla. Siitäkö jo neljännesvuosisata - ei voi olla totta.
Syksy ja talvi on täyttä Verdiä. Pääsin - mitä ihmettelen suunnattomasti - vielä kerran koelaulun kautta Tampereen Oopperan kuoroon. Verdin Nabucco -oopperassa riittää harjoittelemista ja opettelemista. Yritin eilen opetella ulkoa ensimmäisiäa fraaaseja ja eihän siitä meinaa mitään tulla.
Toinen puoli menee sitten Verdin Requiemin kanssa. Olen keikalla Filharmonisessa kuorossa, joka otti tätä teosta varten lisää laulajia ja pyrkii saamaan kokoon peräti 130 laulajan suurkuoron. Rouvali johtaa koko teoksen lokakuun lopussa ja Tampere-talon iso sali on kuulemma myyytykin jo loppuun. Anjaakin harmittaa, kun taitaa jäädä nyt rannalle. Kieltämättä Verdin Requiem on musiikkihistorian kauneinta sointukudelmaa mitä olla voi.
Perjantai-iltana olin Nabuccon harjoituksissa Tampere-talossa, mutta eilinen ja tämänpäiväinen Requiem -harjoitus piti jo jättää väliin lenssun takia. Olen ollut kohta kaksi viikkoa kipeänä, mutta koko ajan töissä ja laulamassa eikä tunnu tauti laantuvan, kun ei anna itselleen aikaa levätä. Anja jo kaupitteli antibiootteja ja niitä tuolla olisi odottamassa, mutta en vielä kyllä aloita mitään kuuria, kun odotan kovasti, että tämä menisi kahvin, kamfertintippojen ja valkosipulin turvin ohi.
PE 12.9.
Aivan loistava kolumni Lauri Nurmella tänään Aamulehdessä. Ottaa kantaa lähestyvään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan ja pistää vähän kritiikkiä Lenin-satuihin.
Ja sietääkin pistää kritiikkiä. En pidä objektiivisena historian totuutena korostaa maamme itsenäisyyttä Leninin toiminnan seurauksena. Oliko itsenäisyyden saaminen lahja Leniniltä? Itsenäistymisemme oli monipolvisempi tapahtumien summa kuin pelkästä Leninin kannanotto.
SU 14.9.
Miten upea päivä! Ja miten upea oli eilisilta. Olin yksin kotona - mikä ei sinällään ollut upeata - mutta kuuntelin rauhassa Proms -festivaalien päätöskonsertin. Kiitos BBC:n orkesteri, BBC-Singers sekä erit. Sakari Oramo. Suuri suomalainen johti tuon maailman suurimman klassisen musiikin tapahtuman legendaarisen päätösillan, jossa oli kai yli 5000 kuulijaa The Royal Albert Hallissa. Tuon maineikkaan belgialaistaustaisen kuningatar Viktorian puolison mukaan nimetty konserttipaikka.
Solistit olivat myös huippuja. Roderick Williams säkenöi Ol Man River -tulkinnallana. Mikä ääni - mikä legaton linja!
Janine Jansen viuluineen ja mm. upea kooste Maija Poppanen -musikaalisäveliä jättivät niin hyvän mielen ja kaipuun Lontooseen. Jos kerran elämässään pääsisi Promsien päätöskonserttiin. Se on haaveeni.
On kuin kesäilta - mutta pimeää. Lämmintä ja pimeää - se on harvinainen yhdistelmä Suomessa.
<< Takaisin arkistoon
|
|
