SYYSKUU 2017
 

LA 2.9.

Olipa kiva keli ja mukava päivä. Anjan kanssa asioilla keskustassa. Eipäs ole ennen ollut Tampere niin islantilainen kuin tänään. Mukavia futisturisteja koko kylä täynnä. Tunnelmaa jo päivällä. Sääli, ettei meillä lippuja Ratinaan illaksi. Yritän katsoa netistä, mutta se pätkii pahasti. Ja toki toivon Suomen voittoa, mutta jos käy niin, että Islantai voittaisi, niin ei sekään pahasti harmita. Islannin jalkapallomenestys on pelkästään ilo.

Toinen mukava asia tänään se, että TT:n uusin ensi-ilta Huojuva talo saanut loistavat kritiikit. Olen aina iloinen, kun työryhmä menestyy. Erityisesti ilahduttaa TT:n saama hyvä palauta. Onhan tuo teatteri minulle kuitenkin rakkain kaikista.



TI 5.9.

Miten mukavaa on olla Hki-Vantaalla illalla, kun suurimmat ruuhkat ovat ohi. Löysin pienen mukavan terassintapaisen, jossa sain nauttia tämän kesän viimeisiä iltahetkiä. Kerosiini tuoksui ja koneita tuli ja meni - ja minä olin ainoa asiakas koko paikassa.

Katselin koneen monitorista, miten mennään Lahden ohi ja Päijänteen päälle. Sinne jää rakas Jämsä. Ja nyt ollaan Jyväskylän päällä. En ole ikinä mennyt koneella tästä ylöspäin. Tämä on hyvin jännittävää.



KE 6.9.

Rovaniemi on hurmannut minut. Jotenkin tämä valo on erilaista. Eikös aurinko ole täällä napapiirillä eri kulmassa? Ja tämä raikkaus ja kuulaus - ilma on todella puhdasta. Toki tämä keli, joka täydellisen kesäinen, on kaiken kruunu.

Työreissussahan minä, joten ei tässä kaupungilla ehdi muuta kuin varhain aamulla ja sitten päivän päätteeksi, mutta mieleläni kävelen, kun keli näin loistava. Ja Arktikum on upea paikka. Ihan tulee olo, että haluan vielä elämässäni kokea Lapin vaaleat kesäyöt, mutta myös talven ja revontulet. Ja syksyn ruskan. Juuri nyt on olo, ettei ole mitään hinkua lähteä ulkomaille. Kotimaa riittää. Kun en valitettavasti ole tiennyt, että täällä on kaikkea näin mahtavaa.

Ja nämä pohjoisen etäisyydet. Kun tulin Arktikumin pääovesta ulos, niin näin kyltin. Siinä oli viittaa Kittilään ja Kajaaniin ja ties minne. Ja viitta myös Petsamoon, jonnne täältä Rovaniemeltä on vielä yli 500 kilometriä. Siis vielä 500 kilometriä lisää tähän kilometrimäärään, mitä olen tänne tullut. Miten iso maa tämä juhlavuottaan viettävä Suomi oikein on!



PE 8.9.

Kello soi 03. Kone lähti Rovaniemeltä klo 5.40 kohti Helsinkiä. Ja opetus alkoi Tampereella klo 10. Joskus on tämmöisiäkin työpäiviä. Mutta sehän vain vaihtelua elämään.



LA 9.9.

Minä tulin eilen Rovaniemeltä työreissusta ja Anja lähti tänään aamuyöstä kohti Milanoa työreissuun. Olisi kovin yksinäistä ja hiljaista, mutta onneksi Mikko tuli seurakseni. Käytiin kaupungillakin. Ja syötiin hyvin. Tässä ollut monet kerrat, että jos syöty jossain, niin aina ollut vähän kiikunkaakun eikä ole ikävä kyllä voinut olla tyytyväinen. Siksi yleensä teenkin itse ruuan. Minähän en tee mitään gourmet-hommeleita, vaan ihan tavallista kotiruokaa kuten jauhelihakeittoa.

Mutta nyt onnistui ruokailu erinomaisesti. Oli kyllä hyvää ja hinta-laatu -suhde erinomainen.

Loppuilta menee seuratessa Promps-festivaalin päätösiltaa televisiosta. Lotta Wennäkosken tilausteos avasi koko päätösillan. Sibeliuksen Finlandia kuultiin kuoroversiona ja miten hyvin BBC:n sinfoniakuoro lauloi suomeksi! Nina Stemmen Isolden lemmenjuoma oli hurmaava. Nyt on juuri väliaika ja jatkan seuraamista. Kiitos Sakari Oramolle ja kiitos YLE:lle, että saan olla mukana The Royal Albert Hallin juhlahumussa.

Ja nyt lähdenkin henkisesti takaisin Lontooseen - brittien patrioottiseen musariehaan. The Royal Albert Hallissa liehuvat tänä iltana EU-lipat kilpaa Britannian lippujen kanssa. Ja paljonkin muutakin siellä liehuu mm. Suomen ja Ruotsin liput.



KE 13.9.

Mikko ollut luonani useamman päivän. Että ollut kivaa. Mutta tosin työ ottanut luonnollisesti oman aikansa.

Anja konferenssissa Milanossa. Vähän olen kade, kun pääsi pienenä vapaahetkenään tutustumaan La Scalaan. Siellä sitä on mm. Ruggero Leoncocallin muotokuvaa, Arturo Toscaninin rintakuvaa, Maria Callaksen roolipukua ja muotokuvaa jne. jne. jne.

Toki mielelläni joskus elämässäni vielä näkisin oopperaesityksen La Scalassa, mutta yhtä mielläni voisin nähdä oopperaesityksen missä tahansa esim. saksalaisessa pienemmässä teatterissa.



TO 14.9.

Kiitos Maijalle ja Samille oikein kovasti. Saimme jo kauan aikaa sitten lahjaksi Anjan kanssa teatteriliput Tampereen Teatteriin Cats-musikaaliin. Tänään oli tuo odotettu ilta.

Suuri kiitos elämyksestä!



PE 22.9.

Tärkeä asia tänään toimitettavana. Onneksi vihdoin pääsin käymään. Asiat jäivät niin pyörimään ja sitä mietti yhtä ja toista, joten oli mukava sen jälkeen päästä tuttuihin kotomehtiin. Luonnon keskellä oli aikaa vielä koota ajatuksiaan ja miettiä kaikkea sitä, mitä tässä lähimenneisyydessä on ehtinyt tapahtua. Amanda sentään lähti seurakseni. Tuntui Himosvuoren päällä, että on niin paljon lähempänä taivasta. Sieltä kun kahtelee, niin missään ei näytä metsämaisema niin kunnioitusta herättävältä eikä taivas niin siniseltä. Pari sientäkin saatiin matkaan.

<< Takaisin arkistoon
| Etusivu | Janne - kuka? | Janne - miksi? | Valokuvia | Blogi | Faktat | Tukilista | Palaute |